Mitä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa tapahtuu?

Psykoterapia on terapiassa käyvän ihmisen ja psykoterapeutin välillä tapahtuvaa keskustelua. Keskustelun aiheena ovat terapiassa käyvän ihmisen tunteet, ajatukset, toiveet tai esim. ahdistukset, joita hän kokee jokapäiväisessä elämässään. Tavoite on että hän voi tuoda itsestään asioita mahdollisimman vapaasti ja omin sanoin. Psykoterapiassa käsitellään aina niitä asioita, jotka ovat mielessä ajankohtaisia. Asiat voivat liittyä nykyisyyteen, menneisyyteen tai tulevaisuuden odotuksiin. Psykoanalyyttinen psykoterapia ei ole ohjeiden tai neuvojen antamista, vaan olennaista on että psykoterapiassa kävijä saa tilaa itselleen itsensä tutkimiseen ja entistä parempaan ymmärtämiseen. Sitä kautta hän voi tehdä itse omat ratkaisunsa elämänsä keskeisissä kysymyksissä, ja säilyttää hallinnan omaan elämäänsä.

Psykoterapia on usein pitkä prosessi. Se, että asioiden selviäminen vie aikaa johtuu psykoanalyyttisen psykoterapian teorian ja kokemuksen mukaan siitä, että monet mielen ongelmat ovat luonteeltaan tiedostamattomia. Ne voivat toistua, vaikka "järki" sanoisi, ettei niihin olisi mitään syytä. Näiden vaikeuksien todellisen taustan selviäminen voi tapahtua vain vähitellen, sillä itselle vaikeiden asioiden tiedostuminen on ristiriitaista. Toisaalta niistä haluaa päästä selvyyteen, toisaalta itselle vaikeiden asioiden lähestyminen psykoterapiassa herättää myös sisäistä vastustusta.

Psykoanalyyttisen psykoterapiatyön kannalta on eduksi, jos pystyy suhtautumaan vaikeuksiinsa kärsivällisesti ja tuntee kiinnostusta itsensä ja tunteidensa miettimiseen. Etukäteen on vaikea tietää, kuinka kauan psykoterapian tulisi kestää. Psykoterapian alettua psykoterapiassa käyvä voi kuitenkin itse alkaa muodostaa käsitystä siitä, miten pitkään tuntuisi hyvältä työskennellä ja mistä omissa vaikeuksissa on kysymys.

Psykoanalyyttisen koulutuksen saaneet psykoterapeutit ovat aina käyneet läpi oman henkilökohtaisen psykoterapiaprosessin. He tietävät omasta kokemuksesta, millaista psykoterapiatyö voi olla. Psykoanalyyttisen psykoterapian piirissä pidetään välttämättömänä sitä, että psykoterapian harjoittaja on käynyt läpi oman henkilökohtaisen psykoterapian tai psykoanalyysin. Näin pyritään varmistamaan, että tunnesuhteiden ja tunteiden erittelyyn pitkälti painottuva hoitotyö ei estyisi hoitavan henkilön omien tunnevaikeuksien vuoksi.